KSS Verkko ja Elvera kartoittavat sähköverkkotyömaan ympäristövaikutuksia ainutlaatuisella yhteishankkeella. Pilottikohteena toimii Utin jakeluverkon hankealue, jossa KSS Verkon ikääntyneet ilmajohtoverkot saneerataan maakaapeleiksi. Elvera toimii työmaan pääurakoitsijana.

"Perinteiset työmaan suunnittelua ohjaavat tekijät ovat laatu, kustannukset, aikataulu ja tekninen toteutus. Näiden neljän mittarin kautta on arvioitu myös hankkeen onnistumista. Nyt mukaan on tuotu uusi mittari, luontoarvot", kertoo Jukka Rämä, KSS Energian Omaisuudenhallinnan johtaja.

Utissa ympäristövaikutuksia tutkitaan niin hiilijalanjäljen kuin biodiversiteettityön näkökulmista. Työmaan hiilijalanjälki muodostuu monesta tekijästä, kuten rakennusmateriaaleista, logistiikasta ja työmaatoiminnoista.

Pilottihankkeen tärkein tehtävä on auttaa meitä tunnistamaan, mitä kaikkea voimme jo nyt seurata sekä mihin meidän tulee jatkossa rakentaa työmaan ympäristövaikutuksia indikoivia mittareita.

Jukka Rämä

Vuoden 2024 loppuun kestävässä Utin sähköverkkoprojektissa rakentuu 18 kilometriä uutta maakaapeliverkkoa.

Mitä vastuullisuusnäkökulman mukaan tuominen muuttaa?

Rämän mukaan on hyvin mahdollista, että luontoarvojen kautta voidaan parantaa myös perinteisten urakointimittareiden tuloksia. On eri asia mitata yksittäisten toimien hiilijalanjälkeä ja todeta tulokset jälkikäteen kuin ottaa luontoarvot jo ensihetkistä alkaen suunnittelun yhdeksi peruspilariksi.

"Kuljetusten hiilidioksidipäästöjä vähentämällä säästämme polttoainekustannuksissa ja tehostamme työmaan toimintoja. Materiaalihukan minimoiminen auttaa pienentämään kustannuksia."

Utin pilottikohteesta saadaan tuloksia hankkeet päätyttyä. Jo nyt on selvää, että ympäristöarvojen tuominen osaksi työmaan mittaristoa vaatii yhteistyötä. Infrarakentamisen työmailla työtä tekee lähes poikkeuksetta useampi toimija. Ympäristövaikutuksia on Rämän mukaan totuttu mittaamaan yrityskohtaisesti, jolloin arjessa tehtävien valintojen tärkeys hämärtyy.

"Toimintaympäristömme on rakentunut vahvojen kumppanuuksien ympärille, jolloin on tärkeää tarkastella toiminnan vaikutuksia myös oman yrityksen toiminnan ulkopuolelle. Ympäristönäkökulman näkyväksi tekeminen konkretisoi jokaisen projektissa toimivan roolin ja vaikutuksen ympäristöön luoden samalla sekä kokonaisvaltaisampaa että yksityiskohtaisempaa näkökulmaa tärkeään aiheeseen."

Luonnon erityispiirteet ajoissa tietoon

Biodiversiteetin huomioiminen on yksi koko KSS Energia -konsernin vastuullisuustyön painopisteistä. Rämä iloitsee, että yhtiössä on kyetty toteuttamaan Utin kaltaisia konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Utin pilottikohteessa yhteistyötä tehdään luontokartoittaja Petri Parkon kanssa. Hän havainnoi maastosta arvokkaita elinympäristöjä, uhanalaislajeja sekä haitallisia vieraslajeja.

"Tärkeä osa Utin pilottia on kasvi- ja eläinlajien tarpeiden tunnistaminen sekä huomioiminen läpi projektin. Yksi Utin sähköverkkotyömaan merkittävistä ympäristötekijöistä on se, että hankealue on pohjavesialuetta. On hyvin tärkeää, ettei maahan pääse imeytymään öljyjä tai polttoainetta", Rämä toteaa.

Luonnon näkökulmasta

Petri Parkko, luontokartoittaja, Luontoselvitys Kotkansiipi: Maapohjan möyhiminen ei suinkaan ole aina pahasta, päinvastoin! Utissakin hiekkapohjaiset alueet tulevat kuntan peitosta näkyville ja tarjoavat kasvupaikan uhanalaisille hyönteisille tärkeille harjukasveille. Työmaa-alueelta havaittiin kartoituksessa hyvin tavallisia vieraslajeja, kuten lupiineja ja jättipalsamia, joiden leviämistä on luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta tärkeä estää.

Luontoarvojen nousu työmaan onnistumisen mittaristoihin on isossa kuvassa merkittävää. Yksittäisen työmaan alue on usein pieni, mutta kun laitetaan yhteen vaikkapa koko Suomen sähkönsiirtolinjojen pinta-alat, vaikutusalue on valtava. Olen tavannut sanoa, että Suomessa on paljon puita, mutta vähän metsää. Sähkölinjat tuovat avoimuutta maastoon, jolloin esimerkiksi ainoastaan Kaakkois-Suomessa elävälle uhanalaiselle keltaverkkoperhoselle tarjoutuu sopivia elinympäristöjä.

Käytännön havainnot projektista

Henni Teräs, ympäristöasiantuntija, Elvera Oy: Sähköverkkorakentamisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on tutkittu hyvin vähän. Elveralla on parhaillaan meneillään kestävän kehityksen nykytilakartoitus, jossa tarkastelemme muun muassa rakentamishankkeen kestävyyttä ekologisen, sosiaalisen sekä taloudellisen ulottuvuuden näkökulmista. Tuntui hyvin luontevalta hypätä Utin pilottiin mukaan, sillä ekologinen kestävyys luo reunaehdot kaikelle muulle toiminnalle.

Työmaan hiilidioksidipäästöjen mittaaminen on osoittautunut ajateltua haastavammaksi, sillä kaikille materiaaleille ja komponenteille ei vielä löydy EPD-ympäristöselostetta, josta selviäisi tuotteen hiilijalanjälki. Joudumme toistaiseksi turvautumaan osittain laskettuihin keskiarvoihin. On arvioitu, että työmaan rakentamisen aikaiset päästöt saattaisivat olla vain 10–20 % kokonaispäästöistä, kun otetaan huomioon myös materiaalien sekä logistiikan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran KSS Energian Energiset 2-2024 -asiakaslehdessä.