Toimintakertomus

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Konserni

KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy ja Voimakymi Oy. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö. Valkealan Lämpö Oy sulautui KSS Lämpö Oy:hyn 31.5.2018.

Vuosi 2018 oli lämpötilaltaan 7,6 prosenttia keskimääräistä vuotta ja 1,3 prosenttia edellisvuotta leudompi. Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä käytettiin sähköä 649 (edellisvuonna 645) gigawattituntia. Uusia sähköliittymiä rakennettiin 69 (82). Toimialueella on 51 696 sähkönkäyttöpaikkaa.

Kaukolämpöä tuotettiin omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla 444 gigawattituntia, josta 76 prosenttia energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 69,4 prosenttia. Kaukolämmön myynti jäi edellisvuoden tasolle 474 (475) gigawattituntiin. Kaasun myynti laski 5,9 prosenttia 182 gigawattituntiin. Uusia kaukolämpöliittymiä rakennettiin 37 (33) ja kaasuliittymiä 2 (2).

Toimitusvarmuus oli erinomainen. Sähkönjakelun keskimääräinen, energiapainotettu, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 0,43 (2,96) tuntia. Vastaava kaukolämmön toimitusten keskeytysaika oli 0,21 (0,48) tuntia.

Verkonrakennus- ja kunnossapitopalvelujen kysyntä pysyi kohtuullisen hyvänä. KSS Rakennus Oy:n liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia 10,6 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 6,7 (9,8) prosenttia liikevaihdosta. Palveluista 37,3 prosenttia myytiin energiakonsernin ulkopuolelle.

Konsernin liikevaihto kasvoi 4,9 prosenttia 116,8 (111,3) miljoonaan euroon. Tulos rahoituserien jälkeen oli 5,6 (10,1) ja tilikauden tulos 3,2 (7,4) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 156,0 (151,7) miljoonaa euroa.

Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 9,9 (12,0) miljoonaa euroa. Valkealassa Multamäen ja Kansikkaantien välille rakennettu 110 kilovoltin voimajohto ja Kansikkaantien 110/20 kilovoltin sähköasema olivat merkittävimpiä investointikohteita.

Konsernin liikevoitto oli 6,0 (9,7) prosenttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 8,8 (13,6) ja omavaraisuusaste 32,9 (35,0) prosenttia. Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 34,6 (38,6) miljoonaa euroa.

Konserniyhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 117 henkilöä, joista kuukausipalkkaisia oli 70 ja tuntipalkkaisia 47. Palkat ja palkkiot olivat 6,0 (5,9) miljoonaa euroa.


Emoyhtiö

Sähköenergiaa myytiin 1 421 (1 384) gigawattituntia. Tästä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin 318 gigawattituntia. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 81,2 prosenttia. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 44 900 (45 785) tonnia.

Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 0,7 (1,3) miljoonaa euroa. Siikakosken vesivoimalaitoksen perusparannus on edennyt kustannuksiltaan, aikataulultaan ja laadultaan suunnitelmien mukaisesti. Työt valmistuvat vuoden 2019 aikana.

Emoyhtiön liikevaihto oli 69,6 (66,5), tulos rahoituserien jälkeen 4,8 (8,5) ja tilikauden tulos 5,0 (8,3) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 129,4 (124,0) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 8,3 miljoonaa euroa, jonka korko on 6,0 prosenttia. Laina-aika päättyy 2022.

Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 39 henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 2,2 (2,2) miljoonaa euroa.


Hallinto

KSS Energian hallintoneuvostoon kuului 10 jäsentä sekä lisäksi henkilökunnan edustaja ja hänen varajäsenensä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Markku Pakkanen ja varapuheenjohtajana Anssi Tähtinen.

Yhtiön hallitukseen kuuluivat Jari Larikka (puheenjohtaja), Raimo Laine (varapuheenjohtaja), Sari Hyytiäinen, Kimmo Jokiranta, Kalevi Korjala, Marjatta Nykänen, Aimo Rautiainen, Tiina Solio ja Paula Werning.

Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Oy (y-tunnus 2776089-4), vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.

KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Kyösti Jääskeläinen.


Osakkeet

Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700,00 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.


Riskit ja epävarmuustekijät

Toiminnan merkittäviä riskejä ovat sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä vikaantuminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen.

Sähkön tuotannon ja myynnin riskienhallintaa varten yhtiön hallitus on vahvistanut riskikäsikirjan. Yhtiö käyttää korkojohdannaisia suojaustarkoituksessa korkoriskin hallinnan välineenä.


Tulevaisuuden näkymät

Riittävän hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen sekä investointien kannattavuuteen ja kassavirran hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Energiaratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, energiatehokkuus ja kulutusjousto ovat operatiivisessa toiminnassa lähitulevaisuuden painopistealueita.

Toimintaprosessien kehittämisessä päämäärinä ovat asiakkuuksien hoidon tehostaminen ja asiakaskokemuksen parantaminen sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Uuden asiakastietojärjestelmän toteutusprojekti on meneillään.

Säävarmojen johtojen osuus sähköverkon kokonaispituudesta on 59 prosenttia. Toimitus¬varmuuden parantamiseen tähtäävät verkostoinvestoinnit tulevat kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina.


Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 39 603 504,91 euroa, josta tilikauden voitto on 5 031 954,82 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkona 4 960,00 euroa osakkeelta eli yhteensä
5 009 600,00 euroa ja loput jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.