Toimintakertomus

Toimintakertomus

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Konserni

KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Voimakymi Oy ja Valkealan Lämpö Oy. Eficap Oy ja Sähkökymi Oy sulautuivat KSS Energia – konsernin emoyhtiöön vuoden 2017 alussa. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö.

Vuosi 2017 oli lämpötilaltaan 6,4 prosenttia keskimääräistä vuotta ja 1,4 prosenttia vuotta 2016 leudompi.

Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä käytettiin sähköä 645 (edellisvuonna 660) gigawattituntia. Sähkön käyttö laski 2,3 prosenttia. Toimialueella on 51 471 sähkönkäyttöpaikkaa.

Kaukolämpöä tuotettiin omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla 453 gigawattituntia, josta yli 80 prosenttia tuotettiin energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 72,5 prosenttia.

Kaukolämmön myynti jäi edellisvuoden tasolle 475 (475) gigawattituntiin, samoin kuin maakaasun myynti 193 (195) gigawattituntia. KSS Lämpö Oy osti vuoden lopulla Valkealan Lämpö Oy:n osakkeet. Valkealan Niinistössä sijaitsevat 15 rivitaloa liitettiin KSS Lämmön asiakkaiksi.

Uusia sähköliittymiä rakennettiin 82 (54), kaukolämpöliittymiä 33 (19) ja kaasuliittymiä 2 (6).

Sähkönjakelun keskimääräinen, energiapainotettu, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 2,96 (0,45) tuntia. Vastaava kaukolämmön toimitusten keskeytysaika oli 0,48 (0,77) tuntia. Sähköverkon keskeytysajasta suurin osa johtui Kiira-rajuilmasta.

Verkonrakennus- ja kunnossapitopalvelujen kysyntä pysyi kohtuullisen hyvänä. KSS Rakennus Oy:n liikevaihto kasvoi 15,5 prosenttia nousten 10,5 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 9,8 (9,6) prosenttia liikevaihdosta. Palveluista 37,8 prosenttia myytiin energiakonsernin ulkopuolelle.

Konsernin liikevaihto oli 111,3 (111,6) miljoonaa euroa, tulos rahoituserien jälkeen 10,1 (7,9) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 7,4 (5,7) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 151,7 (146,0) miljoonaa euroa.

Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 12,0 (11,3) miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointikohde oli 12 kilometrin pituinen 110 kilovoltin voimajohto Korialta Valkealan Sydänmaalle. Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 38,6 (36,6) miljoonaa euroa.

Konsernin liikevoitto oli 9,7 (8,3) prosenttia liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 14,5 (11,6) ja omavaraisuusaste 35,0 (34,7) prosenttia.

Konserniyhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 115 henkilöä, joista kuukausipalkkaisten työntekijöiden määrä oli 71 ja tuntipalkkaisten 44. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 5,9 (5,8) miljoonaa euroa.

Emoyhtiö

Sähköenergiaa myytiin 1 384 (1 284) gigawattituntia. Tästä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin 346 gigawattituntia eli 24,9 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 82,7 prosenttia. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 45 785 (52 841) tonnia.

KSS Energia omistaa tuotanto-osuuksia Metsälän tuulivoimapuistosta, joka valmistui Kristiinankaupungissa loppuvuonna.

Emoyhtiön liikevaihto oli 66,5 (69,5) miljoonaa euroa, tulos rahoituserien jälkeen 8,5 (7,9) miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 8,3 (7,9) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 124,0 (120,1) miljoonaa euroa. Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 1,3 (5,0) miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 10,0 miljoonaa euroa, jonka korko on 6 prosenttia. Laina-aika päättyy 2022.

Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 38 henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 2,2 (2,1) miljoonaa euroa.

Hallinto

KSS Energian hallintoneuvostoon kuului 10 jäsentä sekä lisäksi henkilökunnan edustaja ja hänen varajäsenensä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi 15.8.2017 pidetystä ylimääräisestä yhtiökokouksesta alkaen Markku Pakkanen ja varapuheenjohtajana Anssi Tähtinen.

Yhtiön hallitukseen kuuluivat elokuun ylimääräisestä yhtiökokouksesta alkaen Jari Larikka (puheenjohtaja), Raimo Laine (varapuheenjohtaja), Sari Hyytiäinen, Kimmo Jokiranta, Kalevi Korjala, Marjatta Nykänen, Aimo Rautiainen, Tiina Solio ja Paula Werning.
Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.

KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Kyösti Jääskeläinen.


Osakkeet


Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.


Riskit ja epävarmuustekijät

Toiminnan merkittäviä riskejä ovat sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä vikaantuminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen.
Sähkökaupan riskienhallintaa varten yhtiön hallitus on vahvistanut riskikäsikirjan. Yhtiö käyttää korkojohdannaisia suojaustarkoituksessa korkoriskin hallinnan välineenä.


Tulevaisuuden näkymät


Riittävän hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen sekä investointien kannattavuuteen ja rahoitusjärjestelyihin kiinnitetään erityistä huomiota. Energiatehokkuus sekä tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ohjaavat investointeja vähäpäästöisiin energialähteisiin.

Säävarmojen johtojen osuus sähköverkon kokonaispituudesta on 58 prosenttia. Toimitus¬varmuuden parantamiseen tähtäävät verkostoinvestoinnit tulevat kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 39 581 150,09 euroa, josta tilikauden voitto on 8 272 204,25 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkona 4 960,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 5 009 600,00 euroa ja loput jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.