Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus

Ilmastoasiat huomion keskipisteenä

Ilmaston lämpeneminen, kasvihuonekaasupäästöt, hiilijalanjälki, hiilinielut ja hiilineutraalisuus ovat lähes päivittäisiä otsikoita mediakanavissa. Keskustelu ilmastoasioista on vilkastunut, ja myös kansalaisten mielenkiinto ilmastoasioita kohtaan ja huoli ilmaston lämpenemisestä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista 62 prosenttia pitää ilmastonmuutosta todellisena ja äärimmäisen vakavana uhkana, jota koko maailman pitäisi ryhtyä torjumaan välittömästi.

Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n viesti kannustaa päättäjiä rohkeaan ilmastopolitiikkaan. IPCC:n raportin keskeinen sisältö on, että maapallon lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen. Polusta päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 asti olisi päätettävä nyt.

Haasteena on, että poliittiset sitoumukset eivät kansainvälisesti tue Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Suomessa energiateollisuus on niihin vahvasti sitoutunut. Ilmastohaaste on suuri. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää asennemuutosta. Suomessa energia-ala toimii sen puolesta, että sähkö ja kaukolämpö ovat ilmastoneutraaleja jo ennen vuotta 2050. Kymenlaaksossa ja Kouvolassa on asetettu rohkeat tavoitteet, että maakunta ja kaupunki olisivat hiilineutraaleja jo vuonna 2040. Useita työpajoja on pidetty, ja hiilineutraalin polun rakentaminen on käynnistynyt. Toimenpiteistä tulisi päättää rohkeasti ja ripeästi.

KSS Energian tuottamasta sähköstä 81 prosenttia saadaan uusiutuvilla energialähteillä ja kaukolämmöstä lähes 70 prosenttia. Kouvolan seutu on ollut jo vuosikymmenten ajan vahvaa maakaasualuetta. Niinpä tuo loppuosa lämmöstä tuotetaan kaasulla. Turvetta käytetään Kymin Voiman voimalaitoksella polttoteknisistä syistä ja kattilakorroosion hallintaan silloin, kun voimalaitoksen teho on suurimmillaan. Hiilidioksidipäästöt ovat vähäisiä.

Aurinko ja tuuli kasvattavat tuotantomuotoina suhteellista osuuttaan. Vuonna 2018 Suomen 87 terawattitunnin sähkön käytöstä aurinkoenergiaa oli 0,2 prosenttia ja tuulivoimaa 7 prosenttia. Nettotuonnin osuus oli 23 prosenttia. Tuulivoiman kannattavuus ja kilpailukyky on parantunut viimeisen 10 vuoden aikana huikeasti. Aiemmin tuulivoimaa rakennettiin syöttötariffin takaamalla tuella. Nyt tuulimyllyn torni kohoaa yli 150 metriin, lapa pyyhkäisee 250 metrin korkeudessa, ja tuotantoteho nousee yli viiteen megawattiin. Suomeen rakennetaan tuulivoimaa ilman valtion investointitukiohjelmia.

Suomen kannalta haasteena on tehon riittävyys talven kylmimpinä jaksoina, jolloin aurinkoenergiasta ei ole apua eikä oikein tuulestakaan. Suomeen tarvitaan säätövoimaa. Siksi meneillään on lukuisia kulutusjoustoon tähtääviä pilottiprojekteja.

Kulutusjoustosta tulee kilpailtua liiketoimintaa, samoin myös energian varastoinnista. Suomessa on ollut jo kauan yksisuuntaisia kuormanohjauksia perustuen tukkusähkön hankintakustannusten optimointiin tai jakeluverkkojen kulutushuippujen leikkaamiseen. Tulevaisuuden järjestelmä on markkinaehtoinen ja asiakaskeskeinen. Uudet älymittarit ja rakennusten automaatiojärjestelmät tulevat osaltaan edistämään kulutusjouston käyttöönottoa. Tulevat vuodet näyttävät, mitkä lukuisista ideoista ja kehityshankkeista lähtevät kaupallisesti lentoon.

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijaryhmä on laatinut ehdotuksen toimenpideohjelmaksi, jolla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Ehdotus koostuu nolla- ja vähäpäästöisistä autoista ja uusiutuvista polttoaineista, henkilöautojen ajokilometrien vähentämisestä ja kestävistä kulkumuodoista. Monissa kaupungeissa valmistellaan julkisen liikenteen kilpailuttamista ja hankintaohjelmia niin, että merkittävä osa busseista olisi kaasu- tai sähkökäyttöisiä. Pääkaupunkiseudun liikenteeseen tavoitellaan 400 sähköbussia 2025 mennessä. Tällä hetkellä kysyntä ylittää tarjonnan, ja kiinalaiset bussit valtaavat markkinoita. Myös Kouvolassa tarvitaan päänavauksia.

Sähköautojen määrä ylitti 15 000 auton rajan viime vuoden lopulla. Täyssähköautoja on runsaat 2500. KSS Energia tarjoaa sähköautojen KSSe-latauspalvelua. Vuonna 2018 sähköautojen latauspisteitä rakennettiin Kouvolaan, Iittiin ja Hollolaan. Uusia latauspisteitä rakennetaan Kouvolan keskustaan ja Korian Pioneeripuiston asuntomessualueelle lähikuukausina.

Vuosi 2018 oli KSS Energiassa toiminnallisesti hyvä mutta taloudellisesti vain välttävä. Sähkön- ja lämmönjakelun toimitusvarmuudet olivat erinomaiset. Sähkökaapelia kaivettiin maahan lähes 100 kilometriä niin, että säävarmoiksi luokiteltujen johtojen osuus nousi 59 prosenttiin kokonaisverkostopituudesta. Asiakasmäärä kasvoi kiitettävästi ja asiakkaiden antama palaute asioinnista ja asiakaskokemusta oli hyvä, kouluarvosanoilla 9 miinus.

Vuosi 2018 oli Kouvolan seudulla 7,6 prosenttia keskimääräistä leudompi. Sähkön markkinahinta nousi edellisvuodesta 41 prosenttia, ja sähkön hankintakustannukset nousivat odotettua enemmän hintasuojauksista huolimatta. Palvelutuotannon yksikkökustannuksia ei saatu leikattua tavoitteiden mukaisesti. Nämä olivat keskeisiä tekijöitä, miksi taloudelliset tunnusluvut heikkenivät.

Henkilöstölle, hallinnolle ja sidosryhmille lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä kannattavan kasvun, hyvän asiakaskokemuksen ja uusien energiaratkaisujen valaisemalla tiellä.

Kyösti Jääskeläinen
toimitusjohtaja