Vuosikertomus

Vuosikertomus 2016

Lue vuosikertomuksemme ja osavuosikatsauksemme täältä ->

Energia- ja ilmastostrategian viitoittamalla tiellä

Taloussuhdanteissa ja -barometreissa on orastavia kasvun merkkejä, ja talouden taantuman uskotaan olevan takanapäin. Yleinen talouden ilmapiiri on nyt paljon positiivisempi kuin pitkiin aikoihin. Pörssikurssit ovat kehittyneet suotuisasti, ja yritykset maksavat reippaita osinkoja. Ulkolämpötilan vaihtelu huomioiden energian käytössä ei sen sijaan ole merkittävää kasvua.

Tammikuu 2016 osoitti, että monista ennusteista poiketen Suomessa voidaan tehdä sähkön kulutuksen uusia ennätyksiä. Huolestuttavaa tilanteessa oli se, että kulutuksen huipusta lähes 30 prosenttia katettiin tuontisähköllä.

Pohjoismaissa sähkön markkinahinta on pitkälle tulevaisuuteen alhainen. Yksittäisiä hintapiikkejä voi satunnaisesti esiintyä, mutta aritmeettiset keskihinnat jäävät alas. Tuotannollisia investointeja ilman energiatukia ei juurikaan lähde liikkeelle.

Suomen aluehinnan keskiarvo vuonna 2016 oli 32,45 euroa megawattitunnilta. Siinä on runsaan yhdeksän prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Suomen aluehinta oli kuitenkin huomattavan korkea, yli 20 prosenttia kalliimpi kuin Pohjoismaiden sähköpörssin systeemihinta. Tämä trendi on jatkunut jo usean vuoden ajan. Onneksi tähän on reagoitu. Suunnitelmia hintaerojen kaventamiseksi on olemassa, ja yhteinen näkemys maiden välisten sähkönsiirtoyhteyksien vahvistamiselle on löytynyt.

Tässä toimintaympäristössä KSS Energian liikevaihto pysyi hyvällä, yli 110 miljoonan euron tasolla ja liikevoittokin kohtuullisena. Omistajan asettamat taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin ja sähkön toimitusvarmuuden osalta erinomaisesti. Maakaasua poltettiin energiantuotannossa suunniteltua enemmän, minkä vuoksi ympäristötavoitteista jäätiin hieman. Uusiutuvien energialähteiden käyttö energian tuotannossa on kuitenkin maan kärkipäätä.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia julkistettiin viime marraskuussa. Sen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman mukaiset energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet sekä täyttää EU:n Suomelle asettamat velvoitteet. Suomen tähtäimessä on hiilineutraali vuosi 2050. Tämä tarkoittaa kasvihuonekaasujen vähentämistä 80 - 95 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2030 mennessä Suomen tulisi nostaa energiaomavaraisuus 55 prosenttiin ja uusiutuvien energialähteiden osuus 50 prosenttiin energian loppukäytöstä mitattuna. Kivihiilen käytöstä luovutaan kokonaan ensi vuosikymmenellä. Tuontiöljyn käyttö puolitetaan, ja liikenteessä biopolttoaineiden osuus nostetaan 30 prosenttiin. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta hyvinkin odotetun kaltaiset.

Strategiassa painotetaan alueellisten ja yhteispohjoismaisten markkinoiden edellytysten ja toimivuuden parantamista. Kulutuksen ja tuotannon joustavuutta edistetään älykkäiden ratkaisujen ja älyverkkojen avulla. Hajautettujen tuotantoresurssien kasvuun ja hyödyntämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa pidetään energiatehokkuuden kannalta edistettävänä tuotantomuotona. Energiatehokkaan yhteistuotannon toimintaedellytysten säilyttäminen ja kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn turvaaminen tukevat KSS Energian strategiaa erinomaisesti.

Valtakunnallisessa strategiassa asetettiin tavoitteeksi, että liikenteessä on ensi vuosikymmenen loppuun mennessä 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Näitä autoja olisi Kouvolan seudullakin liikenteessä useita tuhansia. Ilman asianmukaisia julkisia tai yksityisiä latauspisteverkostoja tai tankkausasemia ajoneuvomäärät eivät lähde nousuun. Pakkodirektiivikin on jo valmistelussa.

Viime vuoden lopulla Suomessa oli kaikkiaan alle 10 megawattia sähköverkkoon asennettua aurinkovoimaa. Energian tuotannoltaan se vastaa alle 2 000 kotitalouden vuotuista sähkön käyttöä. Suomessa aurinkoenergian tuotantovolyymi on vielä vähäinen, vaikkakin pieniä, erillisiä aurinkopaneelijärjestelmiä on rakennettu jo vuosikaudet vapaa-ajan asuntojen energiatarpeisiin. Keski-Euroopassa teollisen mittakaavan aurinkovoimaa on rakennettu kymmenkunta vuotta. Kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaa kasvaa. Akkuteknologian ja energian varastoinnin kehittyminen ovat avainasemassa kannattavuuden parantamiseksi.

Haluamme menestyä ja luoda asiakkaillemme kilpailuetua alan parhailla toimintatavoilla ja ympäristö¬ystävällisillä, energiatehokkailla ratkaisuilla. Parhaimmat kiitokset henkilöstölle, hallinnolle ja sidosryhmille hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.

Kyösti Jääskeläinen
toimitusjohtaja

 

Lue vuosikertomus 2016 selailtavana versiona tästä linkistä