Vesivoima on puhdasta ja uusiutuvaa energiaa. Kouvolan seudulla syntyy ympäristöystävällistä vesivoimaa KSS Energian vesivoimalaitoksessa. Virtaava vesi on näissä voimalaitoksissa valjastettu hyötykäyttöön jo vuosikymmeniä sitten. Myöhemmin niiden hyötysuhdetta on parannettu ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.
UPM Energia toimittaa Voikkaan vesivoimalaitoksella tuotetun sähköenergian KSS Energian käyttöön.
KSS Energian vesivoimalaitokset
Siikakoski
Valkealan ja Jaalan kunnan rajalla sijaitsevaan Siikakoskeen rakennettiin vesisaha jo 1826, myöhemmin koskeen rakennettiin myös kaksi myllyä ja vuonna 1917 pieni voimalaitos. Nykyinen voimalaitos on toiminut 1960- luvun alusta. KSS Energialle Siikakoski siirtyi 1976, jolloin voimalaitos liitettiin energiayhtiön verkkoon. Vesistöt, joissa voimalaitokset sijaitsevat, on padottu 1920-1950-luvuilla. Koneistot on rakennettu 1960 luvuilla ja ne on peruskorjattu vuosina 2018-2019.
Verla
Kauniissa Verlan kulttuurimaisemassa on ollut puunjalostusta vuodesta 1872 vuoteen 1964 saakka. Sähkövalo syttyi Verlaan pienen generaattorin voimalla 1889. Vuonna 1923 alueelle rakennettiin ensimmäinen voimalaitos ja seuraava, yhä käytössä oleva 1954 ja joka on peruskorjattu vuonna 2013. KSS Energialle laitos siirtyi 1989. Jotta Verlankosken virtaus saatiin paremmin hyödynnettyä, KSS Energia rakennutti pohjois-rannalle vuonna 1994 uuden rinnakkaisen voimalaitosyksikön, Verla 2:sen.
Nyt Verlan vesivoimalaitokset tuottavat sähköä vuosittain n 16.000 megawattituntia. Siitä riittää sähköä jo noin 3000 keskivertokotitalouden tarpeisiin.
Kannuskoski
Myös Kannuskosken voimalaitos toi aluksi voimaa puuhiomolle. Hiomotoiminnan päätyttyä ehti kulua parikymmentä vuotta ennen kuin koskeen rakennettiin 1958 vesivoimalaitos. KSS Energialle voimalaitos siirtyi 1995.
Verlan ja Siikakosken vesivoimalaitokset - Vuohijärven sekä Suola- Niskajärven vedenpinnat ja juoksutukset
KSS Energian omistamien Siikakosken ja Verlan vesivoimaloiden lupaehtojen vedenpintoja käsittelevissä määräyksissä edellytetään vesistön osien luonnonmukaisen pinnanvaihtelun noudattamista.
- Ajalla 1.6. – 15.12. järvien pinnat seuraavat luonnonmukaista juoksutusta..
- Edellisestä poiketen Vuohijärvelle ja Suolajärvelle on kuitenkin asetettu alarajat. Puhtaasti luonnontilassa ollessaan kyseisen vesistöalueen pinnat siis vaihtelisivat nykyistä enemmän.
- Suola- ja Niskajärvialueen alahaisimpia vedenkorkeuksia tarkastettiin vuonna 2019 voimaan tulleella Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Vähävetisinä kausina vesialueen pinta pidetään +20 cm aiempaa korkeammalla, jolloin rantakiinteistöille aiheutuvat haitat vähenevät.
- Talviaikana on mahdollista tehdä pitkän aikavälin juoksutussuunnitelmia tulvarajojen ja säännöstelyn alarajojen välissä. Mikäli säännöstelyrajat ylitetään tai alitetaan, siirrytään välittömästi luonnonmukaiseen juoksutukseen.
Itä-Suomen Vesioikeuden päätöksen mukaan KSS Energian vesivoimaloiden juoksutukset määräytyvät joka aamu Vuohijärven ja Suolajärven vedenkorkeuksien mukaan.
Näin ollen Vuohijärven pinnankorkeus määrää Siikakosken juoksutuksen – Siikakosken juoksutus määrää Suolajärven pinnankorkeuden - Suolajärven pinnankorkeus määrää Verlan juoksutuksen.
Luonnonmukaisella juoksutuksella ja pinnanvaihtelulla tarkoitetaan vesipintojen vaihtelua suhteessa virtaamiin ennen kuin voimalaitokset oli rakennettu
Juoksutuksella ( virtaamalla ) tarkoitetaan koneistojen ja luukkujen läpi menevän veden vuorokausikeskiarvoa.
Siikakosken sekä Verlan voimalaitosten koneiden juoksutuskapasiteetti on noin 70 m3/s. Tulvaluukut ovat käytössä runsasvetisinä aikoina.
Vuohijärvellä Kalson tehtaan vieressä sekä Suolajärvellä Oravasalmen lähellä sijaitsevat pinnankorkeuden mittausasemat on varustettu ulkopuolisilla asteikoilla, joista kuka tahansa voi halutessaan tehdä hetkellisiä pinnankorkeushavaintoja.
Suomen ympäristökeskus julkaisee nettisivuillaan www.ymparisto.fi järvien pinnankorkeus- ja virtaamatietoja. Sieltä löytyvät myös Vuohijärven ja Suolajärven pinnankorkeus-, tulo- ja lähtövirtaamatiedot.
Samasta osoitteesta löytyvät myös vedenkorkeus- ja tulvavaroitukset.
Vedenpintojen ja virtaaman tulee vaihdella mahdollisimman luonnonmukaisesti.
